Miten voikin olla näin poikki kuuden tunnin istumisesta? Tänään mulla oli siis ne historian kirjotukset ja vähän mua kyllä jännitti ku menin paikalleni ja sain sen koepaperin eteeni. Onneks se jännitys katos kuitenki melkein heti ku tajusin että hei mähän osaan nää! Aluks luulin että kuus tuntia on ihan hyvä määrä ja liikaakin, mutta istuinki siellä tasan kolmeen ja mulla se aika loppui myös kesken... Saa nähdä miten se aika vaikuttaa lopputulokseen, vähän jäi harmittamaan kun tietoa olis ollu vielä lisää, mutten ehtiny kirjottamaan kaikkea. Oon kuitenkin tosi tyytyväinen siihen että osasin suurimman osan kysymyksistä ja valitsin sitten ne helpoimmat. Nyt on kauheen helpottunu fiilis kun ei tarvi taas vähään aikaan stressata kirjotuksista ja saa taas ottaa paljon vapaammin.
Ulkona on alkanu aurinko pilkahteleen eikä luntakaan näy enää kauheesti missään (meidän pihaa lukuunottamatta..) ja musta tuntuu että kevät on tullu tänä vuonna paljon nopeemmin ku aiemmin. Monet puhuu jo kesästä ja kuinka hienoa on ku se tulee, mutta itse haluan vaan elää hetkessä ja nauttia tästä mitä on nyt. Kesän jälkeen mä alotan mun lukion viimmesen luokan ja pelkkä ajatuskin tuntuu tosi oudolta. Asioiden edelle meneminen ahdistaa ja siks on vaan kiva miettiä tätä kevättä ja fiilistellä kesää vasta sitten silloin kesällä. Koulusta huolimatta ihan nytkin voi tapahtua vaikka mitä kivoja ja ihmeellisiä asioita. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti